Google Scholar – mikä se on ja miten sitä käytetään?

Mikä Google Scholar on?

Sen avulla samoilla hakusanoilla kuin tavallisessa Google-haussa voi löytää tieteellisiä tutkimuksia, jotka sijoittuisivat tavallisen hakukoneen tuloksissa kauemmas heikomman hakukonenäkyvyytensä vuoksi.

Google Scholarista voi löytää tieteellisten julkaisujen tiivistelmiä tai niiden kokonaisia versioita, jos ne ovat saatavilla. Lisäksi palvelussa on tieteellisiä raportteja, esitelmiä, tutkimuksia ja patentteja.

Kyseessä on valtava tietokanta, jonka käytössä aloittelijankin pitäisi pärjätä. Hakupalkkiin kirjoitetaan kiinnostavia avainsanoja tai ilmauksia. Kannattaa kuitenkin käyttää yksittäisiä ja riittävän tarkkoja hakulausekkeita. Yleiset hakusanat tuottavat paljon tuloksia, joista kaikki eivät välttämättä ole hyödyllisiä.

Hakukoneessa liikkuminen on hyvin intuitiivista, ja vasemman reunan sivupaneelissa on useita työtä helpottavia suodattimia. Ensin voi valita halutun ajanjakson, sillä yleiset hakusanat saattavat tuottaa julkaisuja jopa 1800-luvun lopulta.

Seuraavaksi tulokset voi järjestää osuvuuden mukaan eli sen perusteella, kuinka hyvin ne vastaavat käytettyjä hakusanoja. Lisäksi haun voi kohdistaa mihin tahansa kieleen tai vain tiettyyn kieleen. Viimeinen, usein unohtuva vaihtoehto koskee patenttien ja viittausten hakemista. Se kannattaa poistaa käytöstä, jos etsii tiettyjä tieteellisiä tutkimuksia.

Google Scholar on erityisen hyödyllinen, jos englanninkieliset hakusanat eivät ole tuttuja, sillä se löytää hyvin myös suomenkielisiä julkaisuja. Niitä on saatavilla runsaasti, joten kiinnostavia tutkimuksia löytyy melko todennäköisesti. Hakukoneessa voi myös luoda hälytyksiä, joiden avulla pysyy ajan tasalla kiinnostavista aiheista.

Lisävaihtoehdot

Google Scholarissa on useita hyödyllisiä toimintoja pelkän julkaisujen haun lisäksi. Jokaisen julkaisun alla näkyvät tähtikuvake ja viittauskuvake, viittausten määrä, aiheeseen liittyvät artikkelit sekä kaikki versiot. Jos julkaisusta on saatavilla PDF-versio, artikkelin oikealla puolella näkyy sana ”PDF”. Sitä napsauttamalla lataus alkaa.

Ensimmäisen kuvakkeen eli tähden avulla artikkelin voi lisätä Google-tilin kirjastoon. ”Oma kirjasto” löytyy oikealta, heti Google-tilin kuvakkeen alapuolelta. Kirjastossa näkyvät kaikki tähdellä merkityt artikkelit. Asiakirjojen bibliografisia tietoja voi muokata tai ne voi viedä BibTeX-, EndNote-, RefMan- ja CSV-muotoihin.

Seuraava kuvake on lainausmerkki, joka tarkoittaa ”viittaa”. Sen avulla asiakirjasta voi luoda viitteen MLA-, APA- tai ISO 690 -tyylillä BibTeX-, EndNote-, RefMan- ja RefWorks-ohjelmia varten. Sen jälkeen tulee ”Viittaukset”-toiminto, jonka avulla voi selvittää, kuka on viitannut kiinnostavaan artikkeliin. Hyvin samankaltainen vaihtoehto on ”Aiheeseen liittyvät artikkelit”.

”Viittaukset” ja ”Aiheeseen liittyvät artikkelit” auttavat löytämään samankaltaisia artikkeleita ilman, että Scholaria tarvitsee selata pidemmälle. Muut tarvittavat tiedot voi löytää näiden toimintojen avulla. Viimeinen vaihtoehto eli ”Kaikki versiot” näyttää artikkelin kaikki saatavilla olevat versiot.

Tarkennettu haku Google Scholarissa

Edistyneemmille käyttäjille Google Scholar tarjoaa lisähakuasetuksia, joilla tuloksia voi rajata. Harva kuitenkaan tietää Scholariin sisältyvistä tarkennetun haun vaihtoehdoista. Vasemmassa yläkulmassa on kolmen vaakaviivan kuvake eli valikko. Sitä napsauttamalla avautuu ”Tarkennettu haku”, jonka avulla tuloksia voi rajata. Siellä voi määrittää, pitääkö tietyn avainsanan esiintyä tekstissä vai vain otsikossa, ja haun voi kohdistaa tietyn kirjoittajan töihin.

Ensimmäinen kenttä ”Etsi artikkeleita, joissa kaikki sanat” mahdollistaa AND-operaattorin käytön. Se tarkoittaa, että haku etsii molemmat kirjoitetut sanat yhdessä tekstistä tai otsikosta. Molempien sanojen on esiinnyttävä, jotta tulos näytetään. Seuraava kenttä on ”Etsi artikkeleita, joissa on tarkka ilmaus”. Sen avulla useita sanoja voi hakea yhtenä ilmauksena. Kolmas kenttä ”Etsi artikkeleita, joissa on vähintään yksi näistä sanoista” käyttää OR-operaattoria. Se näyttää tulokset, joissa esiintyy ainakin yksi käytetyistä sanoista. Neljäs kenttä ”Etsi artikkeleita, joissa ei ole näitä sanoja” käyttää NOT-operaattoria ja poistaa ei-toivotun avainsanan tuloksista.

Hakukenttien alapuolella voi valita, pitääkö hakusanojen esiintyä otsikossa vai tekstin sisällössä. Viidennellä kentällä voi etsiä tietyn kirjoittajan töitä, kuudenteen kirjoittaa tietyn julkaisijan nimen ja viimeisellä kentällä hakea tiettyinä vuosina julkaistuja tekstejä.

Riittääkö Google Scholar kiinnostavien julkaisujen löytämiseen?

Scholar sopii pääasiassa aloittelijoille ja opiskelijoille, mutta se toimii parhaiten erittäin täsmällisen tiedon etsimiseen. Suurin ongelma on näytettävien artikkeleiden valikoivuus, minkä vuoksi oikean tiedon löytämiseen voi kulua aikaa. Muissa hakupalveluissa, kuten ScienceDirectissä, tuloksia voi rajata julkaisutyypin mukaan. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun aiheesta etsitään hyvin erilaisia tietoja.

Kuvitellaan, että kirjoitamme artikkelia D-vitamiinin roolista immuunijärjestelmässä. Artikkelin on oltava yksityiskohtainen, joten haluamme ensin kertoa, mitä D-vitamiini on, mistä sitä saadaan ja miten ihosynteesi toimii. Vasta tämän jälkeen käsittelemme sen vaikutusta immuunijärjestelmään.

Edistyneemmissä hakupalveluissa ”vitamin D” -hakusanalla voi rajata julkaisut esimerkiksi tietosanakirjoihin. Niistä löytyy perustietoa ja kuvaus ihosynteesistä. D-vitamiinin roolin kuvaamiseen immuunireaktioissa taas sopivat tutkimusartikkelit ja katsausartikkelit.

Lopuksi voimme etsiä meta-analyyseja, jotka käsittelevät tiettyjä tartuntatauteja ja veren D-vitamiinipitoisuutta. Google Scholarissa tämä ei onnistu. Kun sinne kirjoittaa hakusanat ”vitamin D” ja ”infectious diseases”, näkyviin tulee suuri joukko erilaisia julkaisuja, joista vain muutama saattaa olla hyödyllinen.

Palataan D-vitamiiniin. Kun hakukoneeseen kirjoittaa vain ”vitamin D”, tuloksiin tulee todennäköisesti muutama yleinen D-vitamiinia käsittelevä julkaisu. Myöhemmissä tuloksissa näkyy kuitenkin yhteyksiä, kuten D-vitamiini ja diabetes tai D-vitamiini ja verenkiertoelimistön sairaudet. Näin aiheesta saa yleiskuvan ja ymmärtää, kuinka laaja-alaisia D-vitamiinin vaikutukset voivat olla.

Jos olet aloittelija, tämän oppaan pitäisi auttaa sinua Google Scholarin käytössä. Älä epäröi hyödyntää tarkennettuja hakuasetuksia, sillä ne helpottavat työskentelyä huomattavasti. Muita hyödyllisiä lääketieteen tietokantoja ovat esimerkiksi ResearchGate, ScienceDirect ja PubMed.