Vinoviiva – käyttöohjeet

Mikä on vinoviiva?

Vinoviivaa käytetään useissa tilanteissa, ja sillä on julkaisuissa monia tehtäviä. Ennen kaikkea se voi korvata joitakin rinnastuskonjunktioita (esimerkiksi tai), erottaa vaihtoehtoja toisistaan (ja/tai) sekä korvata preposition ”per” (esimerkiksi km/h).

Vinoviivan käyttö edellyttää myös välilyöntejä koskevien typografisten sääntöjen tuntemista. Joissakin tapauksissa välilyönti kirjoitetaan vinoviivan jälkeen tai sekä ennen että jälkeen (esimerkiksi päiväkoti / julkinen esikoulu tai päiväkoti/ julkinen esikoulu), toisissa tapauksissa sitä ei käytetä (esimerkiksi ja/tai).

Milloin vinoviivaa käytetään?

Todennäköisesti käytät vinoviivaa melko usein täysin vaistonvaraisesti. Oletko varma, että käytät sitä oikein?

Suomessa vinoviivaa käytetään 10 tilanteessa.

1. Konjunktioiden ”tai” ja ”vaihtoehtoisesti” korvaaminen. Vinoviiva erottaa vaihtoehtoiset sanat tai ilmaukset toisistaan, esimerkiksi korkea/matala, ylös/alas.
2. Konjunktioiden ”ja” ja ”tai” erottaminen, esimerkiksi sininen ja/tai harmaa, metrolla ja/tai bussilla.
3. Peräkkäisten ajanjaksojen merkitseminen, esimerkiksi lukuvuosi 2022/23, 1800-/1900-lukujen vaihde.
4. Runon tai laulun lainatun säkeen viimeisen rivin merkitseminen, kun säkeet kirjoitetaan samaan kappaleeseen. Esimerkiksi: ”Tuuli käy yli maan / yö väistyy aikanaan”.
5. Sanan ”per” korvaaminen lukuarvoissa, esimerkiksi 10 g/l, 90 km/h.
6. Tavallisten murtolukujen kirjoittaminen, esimerkiksi ¼ työajasta, ¾ lasillista.
7. Osoitteiden merkitseminen, esimerkiksi Katu 12/4, jossa erotetaan rakennuksen ja asunnon numerot.
8. Asiakirjojen ja viitteiden tunnusten merkitseminen, esimerkiksi viite: D 123/2024 tai asiakirjatunnus: A 45/23.
9. Vieraskielisten lyhenteiden merkitseminen, esimerkiksi c/o (”jonkun hoidettavaksi tai jonkun osoitteeseen”, englannin ilmauksesta care of) tai a/a (”arkistoitavaksi”, latinan ilmauksesta ad acta).
10. Numeroiden erottaminen kaksoisnumeroinnissa, esimerkiksi numero 2/3 tai bibliografisissa merkinnöissä, kuten nro 3/2019.

Milloin vinoviivaa ei käytetä?

Joskus vinoviivaa käytetään virheellisesti. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun sitä käytetään tilanteissa, jotka muistuttavat sen oikeita käyttötapoja. Tällöin virhe syntyy helposti. Voit välttää sen tutustumalla seuraaviin sääntöihin.

Vinoviivan virheellinen käyttö:

• päivämäärien merkitseminen, esimerkiksi 24/12/2022 – VÄÄRIN! (oikein: 24.12.2022);
• murtolukujen kirjoittaminen kokonaislukujen yhteydessä – 1 ¼ (käytä murtolukumerkintää ja sijoita luvut ylä- ja alaindeksiin);
• konjunktion ”ja” korvaaminen, esimerkiksi Aalto/Laine – VÄÄRIN! (oikein: Aalto-Laine);
• suomenkielisten lyhenteiden merkitseminen vinoviivalla, esimerkiksi Tampere t/Helsinki – VÄÄRIN! (oikein: Tampere, ks. Helsinki).

Vinoviiva välilyönnillä vai ilman – säännöt

Joissakin tapauksissa vinoviivan käyttö edellyttää välilyöntiä, toisissa sitä ei käytetä. Tilannetta voi hankaloittaa se, että välilyönti voidaan sijoittaa paitsi vinoviivan jälkeen myös ennen sitä. Asia on kuitenkin yksinkertaisempi kuin miltä se saattaa näyttää.

Riittää, että muistat 3 välilyöntejä koskevaa sääntöä:

• älä käytä välilyöntiä, kun vinoviiva erottaa yksittäisiä numeroita tai sanoja, esimerkiksi ylös/alas, 2022/23;
• käytä välilyöntiä, kun vinoviiva toimii erottimena:
  – yksittäisen sanan ja ilmauksen tai kahden ilmauksen välillä, esimerkiksi tilisiirto / luottokortti,
  – runon lainattujen säkeiden välillä, esimerkiksi ”[…] tuuli käy yli maan / yö väistyy aikanaan”;
• voit käyttää välilyöntiä vinoviivan oikealla puolella tai molemmilla puolilla, kunhan noudatat samaa käytäntöä koko tekstissä.