Luotettavat tietolähteet – näin löydät varmennettua tietoa

Millaista on luotettava tieto?

Tietojen luotettavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota useisiin seikkoihin. Tärkeimpiä niistä ovat:

• ajantasaisuus – löydetyissä tiedoissa tulisi olla julkaisupäivä. Sivustolla esitetyn sisällön on myös vastattava nykyistä tietämystä aiheesta ja sitä on päivitettävä säännöllisesti;
• auktoriteetti – luotettavien tekstien yhteydessä näkyy yleensä kirjoittajan etu- ja sukunimi. Lisäksi kirjoittajalla on tavallisesti asianmukainen, muodollisesti vahvistettu pätevyys käsitellä kyseistä aihetta;
• tarkkuus – artikkelissa esitetyn sisällön on oltava täsmällistä ja yksityiskohtaista. Sen tulisi myös vastata kirjoittajan tietämyksen tasoa;
• saatavuus – löydetty tieto tulisi julkaista tavalla, joka mahdollistaa sen hyödyntämisen aina tarpeen mukaan;
• kattavuus – luotettavat artikkelit sisältävät riittävästi tietoa, jotta aiheesta voi muodostaa täydellisen ja perusteellisen kokonaiskuvan;
• oikeellisuus – luotettava tieto on yleensä laadittu oikein paitsi sisällöllisesti myös kielellisesti, tyylillisesti, oikeinkirjoituksen ja välimerkkien osalta;
• relevanssi – hankitulla tiedolla tulisi olla todellista merkitystä sen vastaanottajille.

Tietojen todenperäisyyden arvioinnissa keskeinen rooli on myös esitystavan luotettavuudella. Se tarkoittaa, että tiedot sisältävät niiden totuudenmukaisuutta ja aitoutta vahvistavia elementtejä.

Miten löytää luotettavia tietolähteitä?

Saatujen tietojen uskottavuuden varmistaminen on monivaiheinen prosessi. Sen yhteydessä kannattaa esittää itselleen muutama käytännöllinen kysymys:

• Onko tiedon alkuperäinen lähde ilmoitettu? Luotettavaa tietoa sisältävissä artikkeleissa on yleensä lähdeluettelo tai viittauksia.
• Milloin tieto on julkaistu? Luotettavassa lähteessä ilmoitetaan julkaisupäivä ja tarvittaessa myös päivityspäivä.
• Kuka on julkaisun kirjoittaja tai palvelun omistaja? Kannattaa tutustua Tietoa meistä -sivuun. Sieltä voi löytyä tietoa kirjoittajista ja palvelua ylläpitävästä organisaatiosta.
• Voiko tiedon tarkistaa muista lähteistä? Saatuja tietoja kannattaa verrata yleisesti luotettavina pidettyjen lähteiden, kuten tietosanakirjojen ja sanakirjojen, sisältöön.
• Lainaavatko muut kirjoittajat kyseistä tietoa? Jos näin tapahtuu, tietoa voidaan melko suurella todennäköisyydellä pitää uskottavana ja hyödyntämisen arvoisena.
• Mikä on verkkotunnuksen pääte? Myös verkkotunnuksen pääte voi auttaa arvioinnissa: .gov viittaa valtionhallintoon, .edu oppilaitokseen, .org voittoa tavoittelemattomaan organisaatioon ja .com kaupalliseen toimijaan.

Tietoja tarkistaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös tekstin objektiivisuuteen. Luotettavissa artikkeleissa esitetään yleensä tilanteen eri näkökulmia. Teksti on sävyltään rauhallista eikä tarpeettoman tunteisiin vetoavaa. Tällaisissa julkaisuissa faktat erotetaan selkeästi mielipiteistä, ja otsikot vastaavat niiden alla olevien kappaleiden sisältöä.

Tieteelliset tietokannat luotettavina tietolähteinä

Luotettavia kansainvälisiä ja suomalaisia tietokantoja ovat esimerkiksi:

• PubMed – englanninkielinen tietokanta, josta löytyy lääketieteen ja biotieteiden alan artikkeleita. Sitä ylläpitää National Center for Biotechnology Information;
• Web of Science (WoS) – alusta, joka sisältää bibliografisia tietoja, tiivistelmiä ja tietoa tieteellisten julkaisujen saamista viittauksista;
• ScienceDirect – tietokanta, jossa asiakirjojen tiivistelmät ovat saatavilla maksutta. Artikkeleiden täydet tekstit edellyttävät usein tilausta;
• Scopus – monitieteinen vertaisarvioiduista lähteistä koottu tiivistelmä- ja viittaustietokanta, jonka tuottaa Elsevier;
• JSTOR – kansainvälinen digitaalinen tietokanta, joka kokoaa akateemista sisältöä muun muassa humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta, koulutuksesta ja historiasta;
• DOAJ – Directory of Open Access Journals -hakemisto, josta voi löytää laadukkaita avoimesti saatavilla olevia tieteellisiä lehtiä;
• Google Scholar – maksuton tieteellisen kirjallisuuden hakupalvelu, jonka avulla voi etsiä artikkeleita, kirjoja, raportteja ja väitöskirjoja sekä tarkistaa viittausten määrän;
• Tilastokeskus – Suomen virallinen tilastotuottaja, joka julkaisee tietoa esimerkiksi väestöstä, taloudesta ja yhteiskunnasta;
• Kansalliskirjasto ja Finna – palveluita, joiden kautta voi etsiä kirjoja, artikkeleita, arkistoaineistoja ja muita kirjastojen, museoiden ja arkistojen kokoelmia.

Muita luotettavia tietolähteitä

Luotettavia verkkosivustoja on yllättävän paljon. Näihin voidaan lukea esimerkiksi:

• Suomi.fi – julkishallinnon verkkopalvelu, joka tarjoaa kansalaisille tietoa viranomaisasioinnista ja erilaisista elämäntilanteista;
• Kielitoimiston sanakirja – Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä sanakirja, joka tarjoaa luotettavaa tietoa suomen kielen sanoista ja niiden käytöstä;
• Amnesty International – kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön verkkosivusto, joka käsittelee ihmisoikeuksien loukkauksia eri puolilla maailmaa;
• Eurostat – Euroopan unionin tilastotoimisto, joka julkaisee vertailukelpoisia tilastoja muun muassa taloudesta, väestöstä ja yhteiskunnasta;
• WHO – Maailman terveysjärjestö, joka tarjoaa ajantasaista ja asiantuntijoihin perustuvaa tietoa terveydestä ja kansanterveydestä;
• OECD – kansainvälinen järjestö, joka julkaisee tutkimuksia, tilastoja ja analyyseja taloudesta, koulutuksesta ja yhteiskunnasta;
• Wikipedia – hyödyllinen lähtökohta tiedonhakuun erityisesti viitteidensä ja lähdeluetteloidensa ansiosta. Artikkelien lopussa mainitut lähteet kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, sillä Wikipediaa ei itsessään pidetä tieteellisenä lähteenä;
• Monitly – Content Writerin kehittämä työkalu, joka tarjoaa ajantasaisia kaavioita yhteiskunnan ja talouden eri ilmiöistä. Tiedot perustuvat virallisiin lähteisiin.

Lähteen luotettavuuden arviointi copywriterin työssä

Luotettavien tietolähteiden käyttö on tärkeää kaikenlaisten tekstien kirjoittajille, ei ainoastaan tieteellisten tekstien laatijoille. Tämä koskee myös copywritereita, jotka työskentelevät yritysten tai organisaatioiden toimeksiannoissa.

Copywriter käyttää työssään kuitenkin harvoin yksinomaan tarkistettuja tieteellisiä lähteitä. Hän hyödyntää huomattavasti useammin internetistä löytyvää kaikille avointa sisältöä, minkä vuoksi tutkimusvaiheessa on oltava tarkkana. Kaikki hakutulosten ensimmäiseltä sivulta löytyvä tieto ei ole luotettavaa. Tietoja kannattaa verrata useisiin toisistaan riippumattomiin lähteisiin ja arvioida niiden ajantasaisuutta, hyödyllisyyttä ja alkuperää.